Tuottajista toiset vannovat nopean erottamisen nimeen, toiset pitävät vasikat ja emät yhdessä pidempään. Asiaa on kysytty myös kuluttajilta ja useimmat heistä ovat olleet autuaan tietämättömiä siitä, että vasikka viedään pois emoltaan heti syntymän jälkeen. Ajatus erottamisesta näin varhain ei tunnu heistä hyvältä. Maitotuotteesta maksava asiakas toivoo vasikan saavan olla mahdollisimman pitkää aikaa emon alla.
Kahteen vuoden 2019 Journal of Dairy Science -julkaisuun on koottu kattavasti emo-vasikka -kontaktin kestoon liittyvä ajankohtainen tieto. Ja se tieto tai oikeastaan tiedon puute hämmentää, sillä tieteellisiä tutkimuksia emo-vasikka -kontaktin keston vaikutuksista eläinten käyttäytymiseen, hyvinvointiin tai tuotokseen on tehty vähän.
Tutkimusten toteutustavat eroavat toisistaan niin, ettei suoria vertailuja pysty juurikaan tekemään, jolloin myös kokoavien johtopäätösten teko on vaikeaa. Lisäksi vasikan ja emon muodostama kokonaisuus on kaikessa monimutkaisuudessaan niin laaja, että jollakin mittarilla huomioituna nopea erotus on parempi vaihtoehto, ja toisesta näkökulmasta katsottuna imettäminen pidemmän aikaa on selkeästi parempi.
Emo-vasikka -kontaktin tutkimisen monimutkaisuudesta kertoo jo se, että tutkitaan kahta aivan erilaisessa fysiologisessa tilassa eläintä. Emolle poikimisen jälkeiset viikot ovat kriittistä aikaa tuotoksen kannalta, ja toisaalta vasikka kasvaa ja kehittyy huimaa vauhtia elämänsä ensimmäisinä kuukausina. Kun eläimet jo lähtökohtaisesti kokevat yhdessä ja erikseen paljon muutoksia, on vaikea vetää luotettavia johtopäätöksiä, mihin asioihin niiden yhdessä viettämän ajan pituudella on vaikutuksia.
Kuva Maria Pitkäranta
Kokemusperäisestikin moni on huomannut, että kun vasikka otetaan heti pois molempien kokema akuutti stressi erotilanteessa on ainakin päällisin puolin melko lievää. Jos taas vasikka on emonsa kanssa kontaktissa pidempään, huutelu puolin ja toisin voi jatkua päiväkausia. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vasikalla pitkä yhdessäolo tekee niistä sosiaalisesti taitavampia, vähentää poikkeavaa tai huonoa käyttäytymistä ja tukee vasikan parempaa kasvua.
Pihattonavetassa sosiaalisuus on etu ja hyvä kasvu on tavoiteltavaa kaikille vasikoille. Pitkällä imettämisellä on tutkimusten mukaan lehmällekin positiivisia vaikutuksia, esimerkiksi utaretulehdusten riski on pienempi. Vasikoiden terveydelle tai sairastuvuudelle löytyy kumpaakin tapaa puoltavia tutkimustuloksia, eli vasikalle sopivien olosuhteiden luominen samoihin tiloihin lypsylehmien kanssa on vähintäänkin haastavaa.
Yksi asia on kuitenkin selvä molempien julkaisujen mukaan; lisää tutkimuksia tarvitaan, eikä mitään vielä voida sanoa varmaksi. Meidän maitobisneksen toimijoiden on tästä huolimatta toimittava käytännössä; hoidettava eläimemme ja investoitava eläintiloihin. Vaikka mielipiteet emon ja vasikan oikeasta erottamisajasta voivat itse kullakin olla vahvat ja vakaat, on hyvä aina välillä tuulettaa ajatuksiaan ja miettiä myös muita mahdollisuuksia ja niiden käytännön toteutusta.
Me 4dBarnissa seuraamme uusinta tutkimusta ja myös lypsykarjan hyvinvoinnista käytävää keskustelua. Kun tutkittua tietoa saadaan, on aika soveltaa se käytäntöön navetoissa. Sitä ennen pidetään ajatukset avoimina. Meillä on vielä paljon opittavaa parhaimmasta mahdollisesta tavasta kasvattaa vasikoitamme!
Lähteet:
Beaver et al 2019. Invited review: A systematic review of the effects of early separation on dairy cow and calf health. Journal of Dairy Science 102:5784-5910.
Meagher et al 2019. Invited review: A systematic review of the effects of prolonged cow-calf contact on behavior, welfare, and productivity. Journal of Dairy Science 102:5765-5783.
