Vinkit vierihoitoon robottinavetassa
Kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia siitä, millaisissa olosuhteissa vasikoita kasvatetaan ja kuinka hyvin ne pääsevät toteuttamaan luontaisia käyttäytymistarpeitaan. Kuluttajan silmin vierihoito on positiivinen asia, ja sen vuoksi on melko lailla varmaa, että vierihoito tulee lisääntymään tulevien vuosien aikana vasikoiden alkukasvatuksessa. Vierihoidossa vasikkaa hoitaa joko oma emä tai imettäjälehmä.
Oma emä vaiko imettäjälehmä?
Vasikan vierihoito voi tapahtua kahdella tavalla: joko oma emä hoitaa vasikan koko vierihoitokauden tai sitten käytetään imettäjälehmiä. Imettäjälehmä voi hoitaa 2-4 vasikkaa. Oman emän vierihoito ei vaadi sen kummempaa laskentaa poikimisten määrässä. Sen sijaan imettäjälehmien käyttö ei välttämättä onnistu pienemmässä yksikössä. Imettäjälehmäjärjestelmässä on suositeltavaa, että koko vasikkaryhmä siirretään imettäjän alle mahdollisimman pienellä ikäjakaumalla.
Varaudu vierihoitoon isolla kuivikepohja-alueella tai omalla rakennuksella
Ison kuivikepohja-alueen rakentaminen ja laajentaminen robottialueen taakse helpottaa vierihoidon järjestämistä. Mitä pidempään vierihoitoon tähdätään, sitä isomman alan se luonnollisesti vaatii. Jotta kuivikepohjakarsinasta ei tulisi puhdistus- ja kuvitustyön kannalta työleiri, hyvä nyrkkisääntö on, että yhtä emää ja vasikkaa kohden tulisi olla 20 - 25 neliötä kuivikealaa. Tämän lisäksi tarvitaan tietysti vielä lantakäytävän vaatimat neliöt.
Vierihoitoa varten voidaan rakentaa myös oma rakennus. Kun vasikat kasvavat imettäjälehmien kanssa, puhutaan ”Imettälästä”. Imettälässä pehkualue on jaettu erillisiin karsina-alueisiin, jossa huomioidaan vasikoiden ja lehmän ruokinta sekä karsinoiden helppo puhdistus ja kuivitus. Imettälässä lehmät eivät käy lypsyllä.
Yksi tulevaisuuden skenaario voi olla oma erillinen vierihoitonavetta, jossa lehmät ovat omien vasikoiden kanssa yhdessä muiden lehmien kanssa. Vierihoitonavetassa lehmät voivat kulkea vapaasti robottilypsyllä.
Portit ja aidat emälle ja vasikalle sopiviksi
Robottinavetassa on jo itsessään paljon erilaisia portteja ja aitoja. Nämä mahdollistavat sujuvan ja turvallisen työskentelyn, kun eläimet siirtyvät alueelta toiselle joko itsenäisesti tai ihmisen ohjaamana. Pidemmässä vierihoidossa portit ja aidat pitää miettiä aivan uudella tavalla.
Nykyiset robottisijoittelut sopivat hyvin perinteiseen systeemiin, mutta vierihoito voi tuoda mukana tarpeen kehittää aivan uudenlaisia sijoitteluita. Kestokuivikealueella väliaidat täytyy suunnitella siten, ettei vasikka pääse livahtamaan väärän ryhmän puolelle. Jossain tilanteessa voi olla tarpeen, että emä ja vasikka saadaan hetkellisesti erotettua toisistaan. Tämä täytyy pystyä tekemään yhden ihmisen toimesta työturvallisesti porteilla.
Vasikka ja emä omassa karsinassa
Vasikka ja emä kaipaavat omaa rauhaa ensimmäisten päivien aikana. Tähän voidaan hyödyntää yksittäisiä poikimakarsinoita. Hyvä poikimakarsina on kooltaan vähintään 15 neliötä ja hoitajalla on sinne helppo pääsy. Parhaiten toimivat neliönmalliset poikimakarsinat, jotta mahdolliset viereisissä karsinoissa olevat lehmät eivät pääse kurottamalla häiritsemään emää ja vasikkaa. Lisäksi karsinassa tulisi olla kiinniottopaikka, mihin emään saa helposti kiinni joko vasikalle, tai emälle tehtävän toimenpiteen ajaksi.
Mieti uusiksi vasikanhoitokäytännöt
Vasikoiden hoitotyö muuttuu monin tavoin, kun vasikoiden perinteinen kasvatus vaihtuu oman emän vierihoitoon tai imettäjälehmiin. Vasikoita ja emiä tulee tarkkailla aktiivisesti päivittäin ja hoitajan hyvä karjasilmä ja kiinnostus on ainut työkalu, jolla voidaan varmistaa vierihoidon onnistuminen. Tärkeää on tunnistaa ja valita itselleen sopiva käytäntö ja valita siihen sopivat rakenneratkaisut, jotta työmäärä saadaan pidettyä hallinnassa. Vaihtoehtoja on lukuisia: onko lehmällä vapaa pääsy robottilypsyyn vierihoidon aikana? Halutaanko vasikoiden juovan muutakin vierihoidon aikana ja kuinka tämä järjestetään. Entäpä missä vaiheessa ja millä tavalla vieroitus tapahtuu?
Enemmän kysymyksiä kuin vastauksia vuonna 2024
Monilla tavoin olemme aivan matkan alussa, mitä tulee robottilypsyn ja vierihoidon yhdistämiseen. Varsinaista tutkimustietoa aiheesta on vähän ja hyviä käytännön ratkaisuja kaivataan, jotta tilat voisivat halutessaan helpommin siirtyä vierihoitoon. Tällä hetkellä on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Mitkä ovat avaintekijät siihen, että robottinavetan olosuhteet ja rakenteet järjestellään siten, että vierihoidon käytännön ja taloudellinen toteutus on järkevää. Siksipä 4dBarn on vahvasti mukana viimeisimmissä tutkimushankkeissa ja käytännön kehitystyössä!